”Ihastjärven koulu rakennettiin maaliskuun 29. päivänä vuonna 1897. Oli Venäjän vallan aika. Koulun oppilas määrä kasvoi pikku hiljaa. Opettajat saivat valtiolta 600 markkaa ja kunnalta 300 markkaa. koulu kesti kaikki kolme sotaa. Vuonna 1945 sodat olivat ohi ja ihastjärven koulu jatkoi opetusta aina vuoteen 2011. Koulu puretaan ja uusi koulu tulee olemaan myös yhtä hieno tulevaisuuden oppilaille ja opettajille.”
kirjoittanut Tuomas Sallinen, 5lk keväällä 2011
HISTORIIKKI
Mikkelin mlk:n yleisessä kuntakokouksessa Mikkelin pitäjän tuvalla maaliskuun 29.päivänä 1897 tehtiin seuraavansisältöinen päätös kokouksen pöytäkirjan 
5.§.n mukaan:”Keskusteltavaksi otettiin anomukset kahden uuden kansakoulun perustamisesta tähän Mikkelin maalaiskuntaan. Ja koska kirkkoherran viraston antamain ilmoitusten mukaan on Wanhamäen pohjakunnalla 125 ja Ihastjärven pohjakunnalla 155 koulu-ijässä olevata lasta, niin hyväksyttiin molempain pohjakuntain anomukset sillä seurauksella, että Wanhamäen kansakoulu, jolla on tilaisuus saada valmiit huoneet, avataan tulevana eli v. 1897, mutta Ihastjärven kansakoulu, jolla ovat uudet huoneet rakennettavat, avataan syksyllä 1898.” Samassa pykälässä mainitaan edelleen, että “Ihastjärven kansakoulua varten hyväksyttiin lautamies Heikki Väisäsen tekemä tarjoomus-ehdotus”, joka koski koulun rakentamista. Pöytäkirjan mukaan kuitenkin “pohjapiirustus pisennettiin 1 metri salin ja 1 metri kamarin puolelta.
Väliaikaisessa kunnalliskokouksessa toukokuun 2. päivänä 1897 valittiin Ihastjärven koulun ensimmäinen johtokunta, johon tulivat pastori V.A. Markkula, talolliset Johan Hyyryläinen, Albin Rahikainen ja Abel Halinen sekä emännät Ida Rahikainen ja Hilma Häkkinen. Johtokunta sai tehtäväkseen sopia koulun rakentajan, lautamies Heikki Väisäsen, kanssa vuokra-asioista. Koulun rakennussuunnitelma: “Wuokraaja rakentaa seuraavat huoneet. Uusi päärakennus mukanaolevan pohjapiirustuksen mukaan, jonka kunta saa tarkastaa ja korjata. Ulkohuoneet. 1 aitta, läävä yhdelle lehmälle sekä lampaille, rehuhuone sekä halkovaja, 2-osainen makki, kuoppa ja kaivo.” Vuokrasopimus hyväksyttiin 20 vuodeksi ja vuosivuokraksi tuli alustavasti 300mk. Johtokunta kävi katsomassa uuden koulun paikkaa, mistä katselmuksesta pöytäkirja kertoo seuraavasti: ” Johtokunta oli katselemassa paikkaa rakettavalle kansakoululle Hiilikankaalle, johon koulu ehdotettiin rakettavaksi nykyisen paikalle sijaitsevan torpan ruispellon yläpuolelle, koulun peräseinä pitkin maantien vartta ja pihapuoli metsän puolelle, luokkasali etelään ja kyökki, 1 asuinsuoja pohjospuolelle ynnä toinen asuinsuoja ja porstua keskelle.”
Toukuun 2. päivänä 1898 pidetyssä väliaikaisessa kunnalliskokouksessa päätettiin, että 2 Iahstjärven kylän ylempään yhteiskansakouluun, joka ennen tehtyjen päätösten mukaan tulee olla valmis tulevan elokuun 1. päivänä, päätettiin toistaiseksi ottaa naisopettaja sekä poikia varten käsityönopettaja, joille edelliselle kunta maksaa vuosittain, 200mk ja 100mk eläinten rehupalkkioksi, öljyvalot ja lämmön, sekä puolet oppialiden sisäänkirjoitusrahoista, sekä jälkimmäiselle käsityön opettajalle 150mk, valtio ottaa osaa 50mk vuodessa.” Kunnan viinaverorahoista myönnettiin 1000mk koulukaluston hankkimiseen ja opettajan palkkaamiseen. Johtokunnalle annettiin lupa julistaa opettajan virka haettavaksi.
Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin opettajatar Olga Markkunen toimien Ihastjärven kansakoulun opettajan 20 vuotta. “Uusi kansakoulu vihittiin juhlallisesti tarkoitukseensa lokakuun 3. päivänä 1898 ja valittu opettaja Olga Markkunen, joka jo elokuun 29. päivänä oli toimensa alkanut, ryhtyi sitä kahtena koetusvuotena jatkamaan. Puheen piti esimies V.A. Markkula. Kansaa oli kyläkunnasta runsaasti saapuvilla. Kouluun kirjoitettiin oppilaita 50.”
Paajalan koulupiiri yhdistettiin Ihastjärven piiriin v. 1965.
Ihastjärven koulun opettajia.
1898-1917 Olga Seppänen, os. Markkula
1926-1948 Helmi Rahikainen
1932-1939 Martta Albrecht
1939-1943 Hilja Toiviainen
1943-1948 Taimi Sinkko
1948-1956 Lyyli Salojärvi
1950-1952 ja 1956-1963 Sinikka Häkkinen o. Salojärvi
1918-1945 Veistonohjaaja Antti Väisänen
1963-1979 Raija Koskinen
1968-1987 Matti Koskinen
2005- Jaana Strandman
Keittäjä-siivooja-lämmittäjä
1952-1981 Aino Tanttu, os. Viljakainen
1982- Merja Väisäne
